perjantai 12. heinäkuuta 2013

Hello there!

Heipä hei ja mitä mainiointa perjantaita!

Ihan näin aluksi täytyy tunnustaa, että meni aika kauan ennen kuin uskaltauduin avaamaan tämän tekstikentän ja aloittaa kirjoittamisen. Uusi blogi, uusi työryhmä, uusi produktio, uudet kujeet. Hirvittävän jännittäviä asioita kaikki, joten ei ihme jos ei runosuoni syki heti alkuunsa.

Mutta nyt kun pääsin kirjoittamisen makuun, niin olisi ehkä hyvä kertoa että kuka oikein olen. Että hei vaan kaikki, nimi on Salla, ikää löytyy 24 vuotta ja tittelinä komeilee niinkin kummallinen nimike, kuin teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelija. Tai ehkä helpommin ilmaistuna "esittävän taiteen opiskelija". Opiskelen siis pian kolmatta vuotta Centria AMK:ssa Kokkolassa esittävän taiteen koulutusohjelmassa ja tulevaisuudessa haaveenani olisikin työskennellä sekä näyttelijänä että ohjaajana. Myös erilaisten harrastajaryhmien ohjaaminen kiinnostaa ja siksi olenkin ihan mielettömän innoissani VANUsta ja kehitteillä olevasta produktiosta, sillä pääsen näyttelemisen lisäksi myös toimimaan arvoisan ohjaajamme Sagan assistenttina. Kaikkea kivaa ollaan jo yhdessä juonittu ja tullaan jatkossakin juonimaan, joten kannattaa pysyä kuulolla ja seurata meitä paitsi täällä blogissa, myös Facebookissa.



Kävin parin päivän ajan rentoutumassa ystäväporukalla mökin hellässä huomassa (huomatkaa ystävän minulle lainaama superhieno lippis!) ja sillä aikaa toiset VANUlaiset ehtivät treenata pariinkin otteeseen. Vaikka mökillä olikin yltiömukavaa ja hauskinta pitkään aikaan, niin silti aina välillä tuli hetkiä, kun huomasin ajattelevani että "yhyy, nyt jää treenit välistä". Tuskin siis maltan odottaa seuraavia treenejä kun itsekin pääsen taas mukaan.

Minä pöhköpää vielä kesän alussa luulin, että selviän mainiosti kesäajan ilman teatteria koska "koulussa teen kuitenkin niin paljon, että loma teatterista tekee enemmän kuin hyvää". Ja pah, sanon minä. Kun on kulkenut teatteritaiteen kanssa käsikkäin niin kauan kuin minä, ei eroaminen neljän kuukauden ajaksi tule kuuloonkaan. Siksi varmasti suostuinkin lähtemään mukaan VANUun sen enempää miettimättä, vaikka edessä olikin ensin kasa selvitettäviä aikataulu- ja välimatkaongelmia. Kyllä koira koiran tuntee ja Salla oman paikkansa. Ja tällä hetkellä se paikka on nimenomaan VANUssa.

Salla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti